Koskeeko saavutettavuusdirektiivi sinun verkkosivujasi?

Kesällä 2025 moni yrittäjä sai sähköpostin, jossa varoitettiin saavutettavuusdirektiivistä ja tarjottiin auditointia kiireellä. Osa viesteistä antoi ymmärtää, että laki koskee jokaista yrityssivua. Se ei pidä paikkaansa.

Laki koskee osaa yrityksistä, ja raja kulkee siinä, mitä sivuilla tehdään ja kuinka iso yritys on. Tässä käydään läpi, miten rajan voi tarkistaa itse virallisista lähteistä.

Artikkeli on yleiskatsaus, eikä se ole lakineuvontaa. Tulkinta riippuu yrityksesi palveluista, joten tarkista oma tilanteesi Traficomin saavutettavuusvaatimukset.fi-sivustolta tai juristilta.

Saavutettavuusdirektiivi vai esteettömyysdirektiivi?

Sanoja käytetään sekaisin, ja siksi aihe tuntuu sekavammalta kuin se on. EU:ssa on kaksi eri direktiiviä:

• Saavutettavuusdirektiivi (EU) 2016/2102 koskee julkisen sektorin verkkosivuja ja mobiilisovelluksia. Se on ollut Suomessa voimassa digipalvelulain kautta vuodesta 2019.
• Esteettömyysdirektiivi (EU) 2019/882, englanniksi European Accessibility Act, koskee tiettyjä tuotteita ja palveluita, joita yritykset myyvät kuluttajille. Sen vaatimuksia on sovellettu 28.6.2025 alkaen.

Yrityksen näkökulmasta jälkimmäinen on se, joka muutti tilanteen. Kun joku puhuu ”saavutettavuusdirektiivistä yrityksille”, hän tarkoittaa lähes aina esteettömyysdirektiiviä. Suomessa molempien verkkopalveluita koskevat vaatimukset on koottu samaan lakiin, lakiin digitaalisten palvelujen tarjoamisesta, jota kutsutaan digipalvelulaiksi.

Miksi yrittäjä on tästä epävarma?

Pelko on kaksiosainen. Ensimmäinen on se, että rikkoo lakia tietämättään. Toinen on se, että joutuu maksamaan kalliin auditoinnin asiasta, joka ei häntä koske. Kumpikin syntyy samasta syystä: ohjeita lukiessa on vaikea sanoa, mihin ryhmään oma yritys kuuluu. Siksi aloitetaan rajasta.

Kuuluuko yrityksesi lain piiriin?

Käy läpi nämä neljä kysymystä järjestyksessä.

1. Myytkö kuluttajille verkossa?

Esteettömyysvaatimukset koskevat verkkokauppaa, jossa kuluttaja voi tehdä sopimuksen etänä verkkosivulla tai sovelluksessa. Ratkaisevaa on, voiko asiakas ostaa, tilata tai varata ja sitoutua sopimukseen suoraan sivuilla. Pelkkä palveluiden esittely ja yhteydenottolomake eivät tee sivustosta verkkokauppaa. Jos myyt vain yrityksille, kuluttajapalveluita koskevat vaatimukset eivät koske verkkokauppaasi.

Verkkokauppojen lisäksi uudet vaatimukset koskevat Traficomin listaamia palveluita: sähkökirjoja, osaa henkilöliikenteen ja pankkien kuluttajapalveluista, audiovisuaaliseen sisältöön pääsyn tarjoavia palveluita ja viestintäpalveluita.

2. Onko yrityksesi mikroyritys?

Mikroyritys on direktiivin määritelmän mukaan yritys, jossa on alle 10 työntekijää ja jonka vuotuinen liikevaihto tai taseen loppusumma on enintään 2 miljoonaa euroa. Digipalvelulain mukaan palveluita koskevia uusia vaatimuksia ei sovelleta mikroyritysten tuottamiin digitaalisiin palveluihin. Poikkeus koskee palveluita. Jos valmistat tai maahantuot direktiivin piiriin kuuluvia tuotteita, niitä koskevat omat säännöt.

Poikkeus ei velvoita mihinkään, mutta se ei myöskään estä tekemästä saavutettavaa sivustoa. Siihen on hyvät syyt, joihin palataan alempana.

3. Kuulutko jo valmiiksi digipalvelulain piiriin?

Osa yksityisistä yrityksistä on kuulunut lain piiriin vuodesta 2019. Laki koskee esimerkiksi luottolaitosten, maksulaitosten, vakuutusyhtiöiden ja vesi- ja energiahuollon yritysten yleisölle tarkoitettuja digipalveluita sekä yhteisöjä, joiden toimintaa rahoitetaan pääosin julkisella rahalla. Jos yrityksesi kuuluu johonkin näistä, vaatimukset ovat koskeneet sinua jo ennen vuotta 2025, eikä mikroyritysten poikkeus muuta sitä.

4. Onko palvelusopimus tehty ennen 28.6.2025?

Laissa on siirtymäsäännös. Ennen 28.6.2025 tehtyjä palvelusopimuksia voi jatkaa entisellään niiden voimassaolon ajan, mutta enintään viisi vuotta, eli kesäkuuhun 2030. Sääntö ei vapauta itse verkkokauppaa. Lisäksi ennen määräpäivää arkistoitu sisältö ja ennen sitä julkaistut tallenteet ja toimistotiedostot, kuten vanhat PDF:t, on rajattu uusien vaatimusten ulkopuolelle.

Miltä raja näyttää käytännössä?

Neljä kuviteltua yritystä havainnollistaa, miten kysymykset toimivat yhdessä:

• Kahdeksan hengen sisustusliike, joka myy tuotteita verkkokaupassa kuluttajille ja jonka liikevaihto on 1,5 miljoonaa euroa. Mikroyritys, joten palveluita koskevat vaatimukset eivät velvoita. Kun henkilöstö kasvaa kymmeneen, tilanne muuttuu.
• Kahdenkymmenen hengen urheiluvälinekauppa, jolla on verkkokauppa kuluttajille. Lain piirissä, ja verkkokaupan pitää täyttää vaatimukset sekä sisältää saavutettavuusseloste.
• Viidenkymmenen hengen konepaja, jonka sivuilla esitellään palveluita ja pyydetään tarjouksia yrityksiltä. Ei verkkokauppaa kuluttajille, joten uudet vaatimukset eivät koske sivustoa.
• Kolmen hengen vakuutusyhdistys. Kuuluu digipalvelulain piiriin toimialansa vuoksi, eikä mikroyritysten poikkeus vapauta sitä.

Esimerkit ovat yksinkertaistettuja. Jos oma yrityksesi on rajalla, esimerkiksi myyt sekä yrityksille että kuluttajille tai asiakas voi varata ja maksaa palvelun sivuilla, tarkista tulkinta Traficomin asiakaspalvelusta.

Mitä laki käytännössä vaatii?

Jos yrityksesi kuuluu piiriin, vaatimuksia on neljä:

1. Tekninen saavutettavuus. Palvelun pitää täyttää harmonisoidun standardin EN 301 549 vaatimukset, mikä verkkosivuilla tarkoittaa käytännössä WCAG 2.1 -ohjeiston A- ja AA-tason kriteereitä. Sivua pitää voida käyttää näppäimistöllä ja ruudunlukijalla, kuvissa on tekstivastine, lomakkeiden kentillä on nimet ja tekstin ja taustan kontrasti riittää.
2. Saavutettavuusseloste. Palvelussa pitää olla seloste, joka kertoo, miten vaatimukset täyttyvät, mitkä osat eivät ole saavutettavia ja miten käyttäjä voi antaa palautetta. Traficomilla on ohje selosteen laatimiseen ja työkalu, jolla sen voi tehdä. Seloste julkaistaan omana sivunaan, ja siihen linkitetään sivuston jokaiselta sivulta, tavallisesti alatunnisteesta. Selosteeseen kirjoitetaan myös palautekanava ja linkki Traficomin kantelusivulle.
3. Palvelukohtaiset lisävaatimukset. Verkkokaupan pitää kertoa myymiensä tuotteiden esteettömyystiedot, kun valmistaja tai maahantuoja on ne antanut.
4. Arvio, jos vetoaa kohtuuttomaan rasitteeseen. Vaatimuksista voi poiketa, jos niiden täyttäminen olisi yritykselle kohtuuton rasite. Rasite pitää arvioida ja dokumentoida, ja arvio uusitaan, kun palvelu muuttuu tai viimeistään viiden vuoden välein.

Valvonnasta vastaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Käyttäjä voi tehdä Traficomille kantelun, ja virasto voi määrätä korjaamaan puutteet ja tehostaa määräystä uhkasakolla. Traficomin mukaan saavutettavuutta on tarkastettu jo lähes 900 digipalvelusta.

Mitä me näemme usein

Kun avaan yrityksen sivuston saavutettavuuden näkökulmasta, ensimmäiset puutteet löytyvät yleensä minuutissa. Brändiväreistä on valittu vaalea harmaa leipätekstille, koska se näyttää tyylikkäältä, mutta kontrasti ei riitä. Lomakkeen kentissä on vain harmaa esimerkkiteksti, joka katoaa, kun kenttään kirjoittaa, eikä ruudunlukija kerro, mitä kenttään pitäisi syöttää. Evästebanneria ei saa suljettua näppäimistöllä, jolloin koko sivu on näppäimistön käyttäjälle lukossa. Hinnasto on skannattu PDF.

Nämä eivät ole vaikeita korjata. Ne syntyvät, koska kukaan ei testannut sivua muuten kuin hiirellä ja omalla näytöllä.

Kannattaako saavutettavuus, vaikka laki ei koske sinua?

Kannattaa, ja syy on käytännöllinen. Samat asiat, jotka tekevät sivusta saavutettavan, tekevät siitä helpomman kaikille: selkeä otsikkorakenne, riittävä kontrasti auringonpaisteessa luettavalla puhelimella, lomake, jonka virheilmoitus kertoo, mikä meni pieleen. Hakukoneet lukevat sivua paljolti samalla tavalla kuin ruudunlukija, joten otsikot, kuvien tekstivastineet ja kuvaavat linkkitekstit auttavat myös löydettävyyttä.

Saavutettavuutta tarvitsee myös moni, joka ei ajattele itseään vammaisena käyttäjänä. Ikääntyvä asiakas suurentaa tekstiä, ranteensa loukannut käyttää näppäimistöä, ja työmaalla puhelinta selataan hanskat kädessä ja kirkkaassa valossa. Jos asiakkaasi ovat kuluttajia, osa heistä on aina jossakin näistä tilanteista. Sivu, joka toimii heille, ei menetä yhtään yhteydenottoa siksi, että painike oli liian pieni tai teksti liian vaalea.

Toinen syy on ajoitus. Yritys kasvaa, ja mikroyrityksen raja ylittyy kymmenennen työntekijän kohdalla. Jos sivusto on silloin rakennettu saavutettavaksi, raja ei vaadi mitään. Jos ei, edessä on korjausprojekti. Saavutettavuus on halvinta tehdä silloin, kun sivusto rakennetaan tai uudistetaan, ja siksi se kuuluu kotisivujen uudistuksen tarkistuslistalle alusta asti.

Miten voit tarkistaa sivustosi itse?

Ison osan perusasioista voi testata ilman työkaluja ja tunnissa:

• Irrota hiiri ja kulje sivulla pelkällä sarkainnäppäimellä. Näetkö koko ajan, missä kohdassa olet? Pääsetkö valikkoon, lomakkeelle ja ostoskoriin, ja saatko evästebannerin kiinni?
• Suurenna selaimen näkymä 200 prosenttiin. Mahtuuko teksti yhä ruudulle, vai meneekö jotain päällekkäin?
• Katso lomakkeita. Onko jokaisella kentällä näkyvä nimi kentän yläpuolella, ja kertooko virheilmoitus, mitä pitää korjata?
• Aja sivu automaattisen testityökalun läpi, esimerkiksi selaimen kehittäjätyökaluissa olevan Lighthousen tai WAVE-laajennuksen. Ne löytävät puuttuvat tekstivastineet ja kontrastivirheet.
• Katso kuvia. Kertooko kuvan tekstivastine sen, mitä kuva välittää, vai lukeeko siinä tiedostonimi?

Automaattiset työkalut eivät löydä kaikkea. Ne eivät osaa arvioida, onko tekstivastine järkevä tai toimiiko sivu ruudunlukijalla loogisessa järjestyksessä. Jos yrityksesi kuuluu lain piiriin, tarvitset näiden lisäksi asiantuntijan tekemän arvion, jonka pohjalta saavutettavuusseloste kirjoitetaan.

Mitä alusta vaikuttaa?

Valmis teema tai sivupohja voi olla saavutettava, mutta lopputulos ratkeaa sisällöstä. WordPressissä, Wixissä ja muissa julkaisujärjestelmissä saa tehtyä saavutettavan sivuston, ja jokaisessa saa tehtyä myös saavutettavuuden rikkovan. Jos valitset alustaa nyt, vertailu löytyy oppaasta WordPress vai Wix. Verkkokaupassa kannattaa lisäksi tarkistaa, täyttääkö kassaprosessi vaatimukset, koska se on yleensä alustan oma osa, jota et itse muokkaa. Kauppaa suunnittelevalle katsaus verkkokaupan perustamiseen kertoo, mitä otamme huomioon jo alussa.

Samalla kerralla kannattaa käydä läpi myös muut sivuston lakisääteiset asiat. Evästebanneri on usein sivuston huonoiten saavutettava osa, ja sen tekstien pitää vastata tietosuojaselostetta.

Milloin pärjäät ilman apua?

Jos olet mikroyritys tai sivustollasi ei ole verkkokauppaa, laki ei velvoita sinua. Silloin edellä olevat tarkistukset ja niiden pohjalta tehdyt korjaukset riittävät hyvin. Tee ne seuraavan päivityksen yhteydessä: vaihda vaalea teksti tummemmaksi, lisää kuviin tekstivastineet ja lomakkeisiin näkyvät kenttien nimet.

Jos olet lain piirissä, älä luota pelkkään automaattiseen testiin tai saavutettavuuslisäosaan, joka lupaa korjata sivun yhdellä asennuksella. Tällainen lisäosa ei muuta sivun rakennetta eikä tee saavutettavuusselostetta puolestasi. Pyydä arvio tekijältä, joka testaa sivun myös ruudunlukijalla.

Mistä aloittaa?

Tarkista ensin, kuuluuko yrityksesi piiriin, ja tee sitten näppäimistötesti omalle etusivullesi. Jos olet suunnittelemassa uutta sivustoa, lue nettisivujen teko -opas, ja ota saavutettavuus mukaan jo sivukartta- ja tekstivaiheessa. Kun rakennamme verkkosivut yritykselle, saavutettavuus testataan ennen julkaisua, ja voimme tehdä saman tarkistuksen myös nykyiselle sivustollesi.

Usein kysytyt