Näin lukijasi merkitsee sivustosi Googlen ensisijaiseksi lähteeksi

Lukija löytää blogistasi hyvän artikkelin, lukee sen loppuun ja palaa Googleen. Kahden viikon päästä hän hakee samasta aiheesta, eikä muista enää, kuka sen hyvän jutun kirjoitti. Googlen ensisijaiset lähteet on keino, jolla lukija voi sanoa hakukoneelle: näytä minulle tätä sivustoa useammin.

Elokuussa 2026 Google julkaisi napin, jonka voit lisätä omille sivuillesi. Käyn läpi, mitä valinta tekee, kenelle nappi kannattaa ja mihin kohtaan sivua se kuuluu. Kerron myös, miten lisäsimme sen omaan blogiimme.

Mitä lukija näkee, kun hän valitsee sinut?

Valinta tehdään Googlen Lähdeasetukset-sivulla. Suomenkielisessä Googlessa ominaisuuden nimi on ensisijaiset lähteet, ja sen löytää profiilikuvan alta kohdasta Haun personointi. Toinen reitti on tähtikuvake Pääuutiset-otsikon vieressä, kun haet jotain ajankohtaista. Lukija hakee sivuston nimellä tai osoitteella ja merkitsee sen valituksi. Näin asia kuvataan Googlen suomenkielisessä ohjeessa.

Valinnan jälkeen sivustosi uudet jutut näkyvät tälle lukijalle useammin Pääuutisissa. Googlen tekoälyhauissa sinun linkkisi saavat merkinnän, joka kertoo, että kyse on hänen valitsemastaan lähteestä. Muiden sivustojen sisältöä näkyy edelleen. Jos lukija on kirjautunut Google-tililleen, valinta seuraa häntä kaikkiin selaimiin, joissa hän on kirjautuneena.

Ominaisuus on kasvanut vaiheittain:

Ennen nappia lukija piti lähettää Googlen asetussivulle etsimään sivustosi itse. Nappi hoitaa saman sivusi päältä ja palauttaa lukijan siihen kohtaan, josta hän lähti.

Miksi tämä ei korvaa hakukoneoptimointia?

Ensisijaiseksi lähteeksi valitaan sivusto, jonka lukija jo tuntee. Uusia lukijoita ominaisuus ei sinulle tuo. Se pitää kiinni niistä, jotka ovat jo kerran löytäneet sinut, ja siihen ensimmäiseen löytämiseen tarvitaan edelleen hakukoneoptimointia: sivuja, jotka vastaavat siihen, mitä asiakkaasi hakevat.

Googlen ohjeissa sivuston omistajille on lisäksi kaksi ehtoa. Lähteeksi kelpaa vain verkkotunnus tai aliverkkotunnus. Esimerkiksi yritys.fi ja blogi.yritys.fi käyvät, mutta alihakemisto yritys.fi/blogi ei käy omana lähteenään. Toinen ehto koskee tekoälyhakua. Jotta sivustosi voi näkyä ensisijaisena lähteenä AI-yhteenvedoissa ja tekoälytilassa, sen pitää olla mukana Search Consolen Search generative AI -asetuksessa. Oletuksena sivustot ovat mukana, joten useimpien ei tarvitse tehdä mitään. Jos joku on joskus kytkenyt asetuksen pois, nappi ei auta tekoälyhaussa.

Googlen ohjeessa on myös huomautus, jonka moni ohittaa: lähteet, joita ei päivitetä säännöllisesti, eivät välttämättä ole valittavissa. Sivusto, jonka uusin blogiteksti on kolmen vuoden takaa, ei ole se, mitä Google tällä ominaisuudella etsii.

Jos haluat ymmärtää, miten Googlen tekoälyvastaus ylipäätään valitsee lähteensä, kirjoitin siitä erikseen oppaan AI Overview -vastausten lähteistä.

Kenelle nappi kannattaa?

Nappi kannattaa yritykselle, joka julkaisee säännöllisesti jotain, mitä lukija haluaa lukea uudelleen. Uutismediat ovat ilmeisin ryhmä. Yhtä hyvin nappi sopii tilitoimistolle, joka kirjoittaa verolakien muutoksista, tai rakennusliikkeelle, joka julkaisee remonttiohjeita kuukausittain. Jos lukija voisi ajatella, että tuolta tulee hyvää tietoa tästä aiheesta, nappi on paikallaan.

B2B-yrityksille tämä on helposti aliarvioitu tilanne. Ostaja tekee usein taustatyötä pitkään ennen kuin ottaa yhteyttä, ja hän hakee samoja asioita monta kertaa. Jos hänen hakutuloksissaan näkyy useammin sinun juttusi, olet ehdolla jo ennen tarjouspyyntöä.

Viiden sivun esittelysivustolle siitä on vähän iloa. Kukaan ei halua nähdä Googlessa useammin sivua, jolla kerrotaan yrityksen aukioloajat. Jos blogisi päivittyy kerran vuodessa, tee ensin sisältömarkkinointia, joka tuo asiakkaita, ja lisää nappi vasta sitten.

Miten nappi lisätään omalle sivustolle?

Googlen dokumentaatiossa on kolme tapaa: valmis nappi, oma painike Googlen JavaScript-rajapinnan kautta ja suora linkki. Suosittelen valmista nappia, jos sivustosi sallii omat skriptit. Se tehdään näin:

1. Tarkista ensin, löytyykö sivustosi. Avaa Googlen lähdeasetukset ja hae omalla verkkotunnuksellasi. Jos sivusto ei näy hakutuloksissa, nappi ei vielä toimi.
2. Lisää sivun head-osioon Googlen skripti osoitteesta https://news.google.com/swg/js/v1/publisher.js async-määreellä. WordPressissä sen saa lisättyä teeman tai koodinpätkälisäosan kautta.
3. Lisää siihen kohtaan, jossa haluat napin näkyvän, tyhjä div-elementti, jolla on määre google-add-preferred-source-btn. Skripti etsii sivulta nämä elementit ja piirtää niihin Googlen tyylisen napin.
4. Valitse ulkoasu. Määre data-theme=”dark” vaihtaa napin tummaksi, ja oletuksena se on vaalea. Määre data-lang pakottaa napin kielen, muuten nappi seuraa lukijan selaimen kieltä.

Kielivalinta kannattaa tarkistaa. Googlen julkaisemassa tuettujen kielten listassa ei lokakuun alussa 2026 ollut suomea, joten suomalainen lukija voi nähdä napin englanniksi. Jos se haittaa, tee oma suomenkielinen painike.

Jos et voi lisätä skriptiä, käytä suoraa linkkiä. Se on muotoa https://www.google.com/preferences/source?q=yritys.fi, ja se avaa lähdeasetukset suoraan sinun sivustosi kohdalta. Linkkiin voi liittää Googlen valmiin painikekuvan, ja samaa linkkiä voi käyttää uutiskirjeessä ja somessa.

Testaa nappi siinä osoitteessa, josta haluat tulla valituksi. Skripti välittää Googlelle sen sivun osoitteen, jolla nappi on. Jos kokeilet nappia testipalvelimella, Google saa testipalvelimen osoitteen, jota lähdeasetuksista ei löydy.

Mitä lukija näkee, kun hän painaa nappia?

Nappi avaa Googlen oman ikkunan, jossa lukija vahvistaa valinnan. Sen jälkeen hän palaa samaan kohtaan sivua, ja napin teksti vaihtuu kertomaan, että sivusto on jo lisätty. Jos lukija on valinnut sinut aiemmin, nappi näyttää saman tilan heti.

Valinta vaatii Google-tilin. Kokeilin suoraa linkkiä selaimella, jossa en ollut kirjautuneena, ja Google pyysi ensin kirjautumaan. Useimmat puhelimen käyttäjät ovat kirjautuneina valmiiksi, joten käytännössä tämä vaikuttaa lähinnä työkoneilla, joilla lukija käyttää selainta ilman Google-tiliä.

Napin vieressä kannattaa kertoa yhdellä lauseella, mitä se tekee. Moni lukija ei ole koskaan kuullut ensisijaisista lähteistä, eikä englanninkielinen Google-nappi selitä asiaa suomalaiselle. Pelkkä nappi ilman saatetta näyttää helposti mainokselta.

Mihin kohtaan sivua nappi kannattaa laittaa?

Paras hetki pyytää valintaa on silloin, kun lukija on juuri saanut sen, mitä tuli hakemaan. Siksi ensimmäinen paikka on artikkelin loppu, ennen aiheeseen liittyviä juttuja. Lyhyt saate auttaa, esimerkiksi ”Haluatko nähdä juttujamme useammin Googlessa? Lisää meidät ensisijaiseksi lähteeksi.”

Toinen paikka on blogin etusivu tai artikkelilistaus. Sinne tulevat ne, joita kiinnostaa useampi juttu, ja he ovat todennäköisimpiä valitsijoita.

Uutiskirjeessä skripti ei toimi, joten sinne laitetaan suora linkki. Tilaaja on jo kertonut haluavansa kuulla sinusta, joten pyyntö tuntuu hänestä luontevalta.

Älä laita nappia joka sivun yläpalkkiin. Joka paikassa näkyvä nappi muuttuu nopeasti taustakohinaksi, ja palvelusivulla tärkein painike on yhteydenottopyyntö.

Mitä me näemme usein asiakkaiden blogeissa

Kun avaan uuden asiakkaan blogin, näen usein saman kuvion. Kirjoituksia on tullut ryöppyinä, ja niiden välissä on pitkiä taukoja. Jokainen artikkeli on kirjoitettu kuin se olisi ensimmäinen, eikä lukijalle tarjota mitään keinoa palata. Artikkelin lopussa on korkeintaan jakonapit, joita kukaan ei paina.

Search Consolesta näkyy sama asia toisesta suunnasta. Hakuja, joissa joku kirjoittaa yrityksen nimen ja aiheen, on vähän, vaikka blogi on saanut kävijöitä vuosia. Lukijat ovat käyneet, mutta he eivät ole jääneet. Brändihakujen seuraamisen ohjeet löytyvät Search Console -oppaastamme.

Ensisijaisen lähteen nappi ei korjaa tätä yksin. Se on silti helppo tapa antaa lukijalle syy palata.

Näin lisäsimme napin omaan blogiimme

Lisäsimme napin Furian blogiin jokaisen artikkelin loppuun. Ennen asennusta tarkistin lähdeasetuksista, että furia.fi löytyy, ja se löytyi nimellä Furia Oy.

Sivustomme uudistus rakennettiin testipalvelimella, ja siellä tuli vastaan se, miksi testausosoitteella on väliä. Testipalvelimen osoitetta ei löydy lähdeasetuksista, joten nappi olisi yrittänyt lisätä väärän sivuston. Siksi skripti on päällä vain furia.fi-osoitteessa, ja testivaiheessa käytimme suoraa linkkiä, joka osoittaa furia.fi-verkkotunnukseen.

Tuloksista en voi vielä kertoa mitään. Nappi on ollut käytössä lyhyen aikaa, enkä ole löytänyt Googlen ohjeista raporttia, joka erottelisi ensisijaisten lähteiden kautta tulleet klikkaukset. Nappi on pieni asia. Sen asentaminen vei vähemmän aikaa kuin tämän kappaleen kirjoittaminen.

Mitä Googlen omat luvut kertovat?

Googlen mukaan ihmiset olivat elokuuhun 2026 mennessä valinneet yli 600 000 eri lähdettä ensisijaiseksi. Toukokuussa Google kertoi, että käyttäjä klikkaa valitsemaansa lähdettä kaksi kertaa todennäköisemmin. Luvut ovat Googlen omia, eikä niistä selviä, miten ne on laskettu. Suunnan ne kertovat silti: valinta muuttaa sitä, mihin lukija klikkaa.

Kannattaa myös huomata, mitä luvut eivät kerro. Ne eivät kerro, montako suomalaista sivustoa listalla on tai kuinka moni suomalainen käyttäjä on tehnyt valintoja. Ominaisuus on suomenkielisessä haussa vielä uusi.

Milloin pärjäät ilman apua?

Napin asennus on pieni työ. Jos osaat lisätä sivustollesi Google Analyticsin seurantakoodin, osaat lisätä tämänkin. WordPressissä riittää yksi koodinpätkä head-osioon ja yksi elementti artikkelipohjaan. Suoran linkin voi lisätä uutiskirjeeseen kuka tahansa.

Apua tarvitset, jos sivustosi ei löydy lähdeasetuksista tai jos blogisi on alihakemistossa ja haluaisit siitä oman lähteen. Silloin ratkaistava asia on sivuston rakenne, ja siinä kannattaa käyttää apua. Hakunäkyvyyden perusteet käyn läpi hakukoneoptimoinnin oppaassa.

Jos sivustollasi ei vielä ole sisältöä, johon kukaan haluaisi palata, aloita siitä. Me teemme hakukoneoptimointia yrityksille, jotka haluavat ensin tulla löydetyiksi ja sitten valituiksi. Pyydä meiltä analyysi, niin katsotaan yhdessä, mistä sinun kannattaa aloittaa.

Usein kysytyt